VAALITEEMAT
HSL-liput
On typerää, että B-C vyöhykkeen raja menee keskellä Vantaata. Koko pääkaupunkiseudun tulisi olla yhtä ja samaa vyöhykettä. Esimerkit ulkomailta tukevat sitä, että mahdollisimman yksinkertainen lippujärjestelmä on tehokas tapa kasvattaa joukkoliikenteen suosiota.
Lisäksi opiskelijoiden ja eläkeläisten tulisi saada alennus myös kertalipuista. Tämän pitäisi olla itsestäänselvyys. Lisäksi opiskelija-alennuksen vaatimuksena on vakituinen asuminen HSL:n alueella. Nykyinen järjestelmä ei ole tasapuolinen kaikille, eikä järjellä perusteltavissa. Tällä hetkellä kokonaan ilman alennusta jäävät esimerkiksi pääkaupunkiseudulta kotoisin olevat opiskelijat, jotka ovat muuttaneet opiskelemaan toiselle paikkakunnalle, mutta viettävät aikaa kotiseudullaan.
Liikuntapaikat
Ylläpitävät kansanterveyttä. Kaupunki ylläpitää suurta osaa kaupungin liikuntapaikoista. Viime vuosina kehitys on ollut positiivista. Kaupunki on saanut esimerkiksi paljon lisää "ulkokuntosaleja". Elmon uimahalli on iso hanke ja valmistuessaan tulee totisesti tarpeeseen. Kuitenkin esimerkiksi jäähallikapasiteetti on Vantaalla todella kortilla ja myöskin maauimalalle olisi kysyntää.
Parkkipaikat ja yksityisautoilu
Autot eivät ole häviämässä mihinkään. Liikenne sähköistyy ja samalla päästöt vähenevät. Tässä harvaan asutussa maassa yksityisautoilu tulee kuitenkin säilymään ensisijaisena liikkumismuotona monille. Toimiva tieverkosto on kaupungin verisuonet, ilman sitä mikään ei toimi. Riittävä määrä parkkipaikkoja on myös monen paikallisen yrityksen elinehto. Tällä hetkellä pysäköinti Vantaalla on toteutettu monilta osin surkeasti.
Ennen kaikkien käytössä olleita parkkialueita, on muutettu liityntäpysäköintipaikoiksi. Tämä on jo tapahtunut Myyrmäessä, Tikkurilassa, Leinelässä ja Rekolassa. Samaa on kaavailtu myös Kivistöön, jonka pysäköintimahdollisuudet ovat jo ennestään epäonnistuneet täysin. Nyt nämä liityntäpysäköinnin parkkipaikat ovat pääosin tyhjillään iltaisin ja asukkaat sekä esimerkiksi vierailijat joutuvat etsimään paikkoja ties mistä. Liityntäpysäköinnin parkkipaikat tulisivat olla työpäivien ulkopuolisena aikana kaikkien vapaassa käytössä eli ns. vuorottaispysäköintinä.
Olen ollut kaupunkitilalautakunnassa vuorottaispysäköinnin äänekäs puolestapuhuja. Nykyisen kauden aikana vuorottaispysköintiä on laajennettu koskemaan monia kouluja sekä päiväkoteja. Kannatan laajentamista entisestään.
Pientaloalueet
Suuri osa Vantaan vetovoimasta perustuu luonnon läheisyyteen. Vantaa ei ole betoniviidakkoa, vaan täynnä vehreitä ja viihtyisiä asuinalueita. Lukuisat pientaloalueet ovat yksi Vantaan ominaispiirteistä. Koko kaupungissa on onnistuttu siinä, että täällä on tasaisesti sekä kerrostaloja että pientaloja. Tällaisen rakennuskannan säilyttäminen on arvokasta ja siksi olemassa olevien asuinalueiden täydennysrakentamisessa pitää kuunnella asukkaiden mielipiteitä.
Muuttoliike
Vantaan väkimäärän ennustetaan kasvavan. Asuntorakentamisella voimme vaikuttaa esimerkiksi siihen, missä ikäryhmissä Vantaalla tapahtuu muuttoliikennettä.
Tällä hetkellä Vantaa kärsii muuttotappiota erityisesti perheiden osalta kehyskuntiin, jossa isompia asuntoja on enemmän saatavilla. Tarjolla tulisi olla luontevia siirtymiä eri elämäntilanteisiin. Rakentamalla paljon pieniä asuntoja, voimme esimerkiksi houkutella opiskelijoita muuttamaan Vantaalle, mutta kun on aika perheen perustamiseen, pitää silloin olla tarjolla isompia asuntoja ja vapaita tontteja muuallakin kuin kehyskunnissa.
Lentokenttä
Lentoliikenne on suuri työllistäjä ja merkittävä veronmaksaja. Ennen covid-epidemiaa Helsinki-Vantaan lentoasema työllisti noin 20 000 henkilöä. Lentokentän elinvoiman takaamisella on valtava vaikutus Vantaan työllisyyteen. Vantaan talous tarvitsee lentokenttää.
Vantaan väestörakenteen huomiointi
Tällä hetkellä vieraskielisten osuus vantaalaisista on noin 20%. Alle kouluikäisissä eli 0-6 vuotiaissa vastaava osuus on 30%. Ennusteiden mukaan vieraskielisten osuus Vantaalla kasvaa. Meillä ei ole varaa hukata tämän ryhmän potentiaalia. Tällä hetkellä tämän ryhmän työllisyysprosentti on Vantaan keskiarvoa alempana. Työllisyysprosentin nostaminen vaatii toimenpiteitä, kuten kielikursseja ja parempaa työhönohjausta. Tarvitaan myös monimuotoisempia koulutusmahdollisuuksia, esimerkiksi oppisopimuskoulutusten määrää olisi helppo lisätä.